Tietokoneohjattu kranaatinheitin, jolla voi ampua myös suorasuuntauksella

Perinteinen kranaatinheitin on mekaanisilla tähtäimillä, käsisäätöisillä vinotuilla ja maalevyllä varustettu teräsputki, johon kranaatti pudotetaan. Putken pohjassa oleva piikki sytyttää kranaatin ajoaineen, jonka palamisen synnyttämä kaasu ampuu kranaatin kohti maalia. Perinteisen kranaatinheittimen osumatarkkuus riippuu pääasiassa sen käyttäjien ja tulenjohdon osaamisesta, mutta myös sääolosuhteista.

Patria valmistaa kahta raskasta kranaatinheitinjärjestelmää, joiden molempien kaliiberi on 120 mm ja kantama 10 km. Nemo-järjestelmässä on yksi kolmimetrinen putki ja ruotsalaisen Hägglunds-yhtiön kanssa kehitetyssä ja valmistetussa AMOS-järjestelmässä (Advanced Mortar System, kehittynyt kranaatinheitinjärjestelmä) kaksi. Kummassakin kranaatinheittimessä on pyörivä torni, minkä ansiosta niillä voidaan ampua nopeasti mihin tahansa suuntaan. Putken korotusalue ulottuu -3 asteesta 85 asteseen, jolloin niillä voidaan ampua myös suorasuuntauksella. Kummankin mallin torni pyörii ja piippi nousee nopeasti tietokone- ja servohjauksen ansiosta. Ampumatarvikkeiksi soveltuvat kaikenlaiset saatavilla olevat 120 mm kranaatteja. Tulinopeus on raskaaksi kranaatinheittimeksi suuri, Nemolla parhaimmillaan 10 laukausta minuutissa ja AMOS-järjestelmällä 16. Molemmilla voidaan ampua ryöppyammuntaa niin, että maaliin osuu yhtä aikaa monta kranaattia.

Molempia järjestelmiä on asennettu ajoneuvoihin, sekä Patrian AMV-vaunuihin että muihin, esimerkiksi ruotsalaiseen CV90-panssarivaunuun. Heitinten pieni koko ja pieni miehistöntarve (ampuja + kaksi lataajaa) mahdollistavat asennuksen jopa pienehköihin ja nopeisiin joukkojenkuljetusveneisiin. Nemo-järjestelmää on testattu esimerkiksi Jurmo-luokan veneissä.

Patrian tuoreehko malli Nemo Container on nimensä mukaisesti 20 jalan merikontin kokoinen ja mallinen kokonaisuus, joka sisältää heittimen tornin lisäksi voimakoneen, miehistön paikat ja sata ammusta. Sitä voidaan kuljettaa kuorma-autolla kuin merikonttia ja ampumapaikaksi kelpaa mikä tahansa tasainen paikka. Koska tukijalkoja ei tarvita, ampuminen onnistuu vaikka laivan kannelta tai kuorma-auton kyydistä.

AMV ja AMOS sopivat Suomen maavoimien uuteen taistelutapaan

Suomen maavoimilla on kaikkiaan 86 kappaletta AMV-vaunuja, joista 62 on miehistönkuljetusvaunuja ja 24 toimii AMOS-järjestelmän lavetteina. AMOS-vaunut sopivat erinomaisesti maavoimien uuteen taistelutapaan, jossa korostuvat alueellinen toiminta, tehokas tiedustelu lennokeilla ja muilla elektronisilla laitteilla ja nopea liikkuvuus. Vihollinen pyritään tuhoamaan yllätyshyökkäyksillä siellä, missä se sattuu olemaan, eikä yksittäisiä maastonkohtia pyritä valtaamaan tai pitämään hallussa. Taistelutapa soveltaa vanhaa suomalaista sissitaktiikkaa, mutta taistelijat voivat tuliasemapäätteiden kautta tilata nopeasti tulitukea tarvitsemaansa paikkaan, esimerkiksi kranaatti-iskun.

Suomi on täynnä maanteitä ja metsäautoteitä, joita pitkin AMOS-AMV pääsee nopeasti sopivalle ampumaetäisyydelle eli alle 10 km päähän vihollisesta. Se on ampumavalmiina heti kun se on pysähtynyt ja voi poistua ampumapaikalta heti, kun kranaatit ovat lähteneet matkaan. Vihollisen vastatykistötoiminnasta ei ole sille haittaa, koska se on jo kaukana, kun vihollisen kranaatit iskeytyvät ampumapaikalle. Vaikka liikkeellelähtö jostain syystä viivästyisikin, panssarointi suojaisi miehistöä. Vihollisen on myös hyvin vaikea paikantaa vaunua, koska sen voi pysäköidä puiden suojaan keskelle metsää ja lisäksi sen paikkaa voidaan vaihtaa miten usein tahansa. Liikkuvuus ja nopeus ovat siis aivan eri luokkaa kuin kenttätykeillä tai perinteisillä raskailla kranaatinheittimillä, jotka täytyy aina siirtymisen jälkeen laittaa ampumakuntoon.